Kirjoitin kuukausi sitten postauksen Raahen jätehuollon suunnitelmista ja siitä, että mielestäni asiassa pitäisi ottaa aikalisä ja odottaa hankintalain uudistuksen lopputulosta. Kuukaudessa olen saanut roimasti uutta tietoa, joten katsoin parhaaksi kirjoittaa aiheesta uudelleen. Loppujen lopuksi mielipiteeni aikalisän tarpeesta ei ole muuttunut miksikään, mutta nyt kun tietoa on enemmän, on parempi taustoittaa jätehuoltoasiaa uudelleen.
Kiertokaari vs. Vestia
Tällä hetkellä Raahe on Kiertokaaren osakkaana pienellä omistusosuudella, mutta tähän sopimukseen liittyy ongelmia. Ensinnäkin Kiertokaari on nostanut hintoja roimasti vuodesta 2019, jolloin Raahen jätehuolto siirtyi sen hoidettavaksi. Polttokelpoisen jätteen vastaanoton tonnihinta on noussut 54%:lla ja perusmaksuakin harkitaan siihen päälle. Sopimus itsessään Kiertokaaren kanssa on myös epäselvä. Yhtiön hinnoittelu ei ole tasapuolinen ja hinnat sanellaan yksipuolisesti Kiertokaaren toimesta.
Rakennetun ympäristön lautakunta päätyi Vestiaan, koska osakassopimuksessa on kirjaus tuottojen käytöstä jätemaksujen alentamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Tytäryhtiöjärjestelyt tukevat hintojen pysymistä alhaisena ja palveluja pyritään kehittämään koko ajan mm. lajittelun osalta. Raahen liittyessä Vestiaan kaupungilla olisi myös paremmat vaikutusmahdollisuudet yhtiön toimielimissä.
Tällä hetkellä Raahen kuljetusjärjestelmä on melkoisen sekava ja esimerkiksi eri jätteet kilpailutetaan monen eri tahon kautta. Vestiaan liittyessään kilpailutus toimisi Vestian kautta, mikä vähentäisi mm. hankintakuluja merkittävästi. Vestialla on myös käytössä tasahinnoittelu asiakkailleen, joten se lisäisi tasapuolisuutta.
Mitä ongelmia liittyy Vestiaan?
Mutta mitä haittaa Vestiaan liittymisestä voisi olla? Ensinnäkin Vestialla on käytössä lähes 70 euron vuosittainen perusmaksu, joka on kiinteistökohtainen. Vaikka Vestia väittää, että Raahen liittyessä mukaan, hinnat voisivat laskea, on siihen jo kuuluvien kuntien kokemus toinen. Kiinteistökohtainen perusmaksu taas tarkoittaa sitä, että jokainen kiinteistö maksaa tuon perusmaksun riippumatta siitä, montako kertaa jäteastia vuoden aikana tyhjennetään. Jokainen kiinteistö myös maksaa perusmaksun erikseen riippumatta siitä, onko jäteastia useamman kuin yhden kiinteistön yhteinen.
Toinen merkittävä asia on se, että asukkaat eivät voisi enää itse päättää, minkä yrittäjän jäteauto käy omalla pihalla jäteastian tyhjentämässä. Tämä on heikennys asukkaiden omaan päätösvaltaan, sillä Vestia määräisi jatkossa jäteautojen kulkureitit. Onko tällä loppujen lopuksi merkitystä yksittäiselle asiakkaalle riippuu varmasti asiakkaasta itsestään, mutta itseäni se häiritsee vähän.
Toiseksi mietityttää nykyisten jätehuollon yrittäjien asema. Kun Vestia kilpailuttaisi jätehuollon palvelut, on hyvin epätodennäköistä, että urakoita tarjottaisiin kaikille nykyisille neljälle yrittäjälle. Kun urakoita ei olisi, ei olisi jatkossa toimintaakaan. Tarkoittaisiko tämä sitten yrittäjän konkurssia/toiminnan lopettamista? Mitä todennäköisimmin.
Jätehuollon kuntalaisinfossa esittämäni kysymykset
Kävin jätehuollon kuntalaisinfossa tällä viikolla, jossa esitin kaupungin viranhaltijoille ja Vestian toimitusjohtajalle kaksi kysymystä. Kysyin yrittäjien asemasta eli siitä, miten heille mahtanee käydä Raahessa sekä hankintalain uudistuksesta ja tarkemmin mahdollisesta 10%:n mekaanisesta rajasta inhouse-yhtiöille.
Ensimmäiseen kysymykseeni Vestian toimitusjohtaja totesi, että jokaisella Raahen jätehuollon yrittäjällä on mahdollisuus osallistua kilpailutukseen samalta viivalta. En sitä epäillytkään, pohdin vain, montakohan urakoitsijaa he suunnittelevat ottavansa Vestian urakoihin mukaan. Luulisin, että kaksi ja toiset kaksi jäisivät rannalle. Mutta tämä on vain oma arvioni, ei varma tieto.
Toiseen kysymykseen pientä taustoitusta ensin. Hankintalain uudistuksen 10%:n mekaaninen raja tarkoittaa sitä, että kuntien omistamille inhouse-yhtiöille suunnitellaan 10%:n omistusosuusrajaa. Jokaisen inhouseyhtiön osakkaan pitäisi siis omistaa vähintään 10% yhtiön osakekannasta. Tällä hetkellä Vestiassa on 16 osakasta ja Raahe olisi 17:s. Yhtälö 10%:n omistukseen on käytännössä mahdoton.
Vestian toimitusjohtaja totesi, että tämä 10%:n omistusosuusraja voitaisiin Vestiassa toteuttaa joko jakamalla yksi yhtiö kahteen eri osaan tai sitten luopumalla inhouse-statuksesta. Toisin sanoen Vestiasta tulisi kaksi yhtiötä, kuten esimerkiksi Vestia ja Destia. Inhouse-statuksesta luopumista jäin kyllä miettimään. Vestia on kuntien yhdessä omistama yhtiö, käytännössä inhouse-yhtiö. Voiko statuksesta noin vain luopua, jotta se voisi välttää hankintalain mukaisen omistusosuusrajan?
Mitä on tulossa?
Vielä tämän valtuustokauden aikana päätetään, aloitetaanko Vestian kanssa neuvottelut. Jos aloitetaan, seuraava valtuusto tulee päättämään varsinaisesta liittymisestä Vestian jätehuoltoon. Mikäli tämäkin hyväksytään, seuraa kolmen vuoden siirtymäaika ennen toiminnan käynnistymistä. Toiminta siis käynnistyisi aikaisintaan vuonna 2029.
Jätehuollon järjestämiseen liittyvä päätöksenteko on ainakin minulle tällä hetkellä aika vaikea. Vestia toisi toisaalta huomattavaa etua nykyiseen järjestelmään nähden, mutta toisaalta siitä olisi haittaa mm. paikallisille yrittäjille ja osaltaan ehkä asukkaillekin. Kun emme myöskään tiedä vielä hankintalain uudistuksen lopputulosta, olisi mielestäni yhä järkevää ottaa asiassa aikalisä.
Lisää kommentti
Kommentit