Työttömyystilanne Suomessa
Osallistuin Kuntaliiton työllisyystiistaihin Teamsissa 1.4, mutta valitettavasti tilannekatsaus ei ollut aprillipilaa. Luvut, joita katsauksessa esitettiin, olivat karuja, joskin pientä valonpilkahdustakin tunnelin päässä on ehkä näkyvissä. Vuodessa työttömien määrä on noussut 43 000:lla työttömällä ja työttömyysaste on korkeimmillaan 9 vuoteen.
Nuorten, yli 50-vuotiaiden, pitkäaikaistyöttömien ja ulkomaalaisten työttömyys on jatkanut nousuaan, mutta lomautettujen määrä on lähtenyt laskuun. Tämä usein ennakoi taantuman kääntymistä. Suomessa työttömyys on korkeampi kuin muissa pohjoismaissa. Ruotsin tilanne on lähes yhtä heikko, mutta esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa työttömyys on moninkertaisesti vähäisempää. Myös työn tuottavuus on Suomessa kehittynyt hitaasti.
Suomessa avoimia työpaikkoja on vähän. Viime vuonna vajaata 50 000 avointa työpaikkaa kohden oli lähes 300 000 työtöntä työnhakijaa. Ainakin vuodesta 2013 lähtien työttömiä työnhakijoita on ollut moninkertaisesti avoimiin työpaikkoihin verrattuna, joten tämänhetkinen tilanne ei ole mitenkään poikkeus. Pahin tilanne on tilastojen mukaan ollut vuonna 2015, jolloin 350 000 työtöntä kilpaili n. 25 000:sta avoimesta työpaikasta.
TE-uudistus
Työllisyyspalvelut ovat siirtyneet kunnille vuoden 2025 alusta. Uudistuksen tavoitteena on ollut muun muassa siirtää palveluja lähemmäs asiakkaita ja kannustaa kuntia taloudellisesti tehostamaan toimintaansa. Kuntien ”sakkomaksut” työttömistä alkavat aiempaa aikaisemmin ja nousevat asteittain työttömyyden jatkuessa.
Kuntien talousjohtajilta kysyttiin taannoin, miten he arvioivat näiden sakkomaksujen kehittyvän omien kuntiensa kuluissa vuonna 2025. Peräti 74% katsoi, että sakkomaksut tulevat nousemaan, 24% arvioi sakkomaksujen määrän pysyvän ennallaan ja vain 3% arvioi sakkomaksujen pienenevän omassa kunnassaan.
Kuntaliiton työllisyystiistain vaalipaneeli
Kuntaliiton työllisyystiistaissa järjestettiin myös vaalipaneeli, jossa panelisteilta kysyttiin työllisyyteen liittyviä kysymyksiä. Suomen työttömyyden parantamiseksi panelistit ehdottivat esimerkiksi aluepoliittisia keinoja, yrittäjyyden tukemistoimia, koulutusta, kannustavaa verotusta, leikkauspolitiikan vähentämistä ja työntekijöiden palkkaamisen helpottamista.
Työpaikkojen lisäämiseksi ja työttömien määrän vähentämiseksi ehdotettiin muun muassa paikallisten yritysten ja koulutuksen vuoropuhelua ja asuntopoliittisia keinoja. Raahessa yritysten ja koulutuksen vuoropuhelua jo toteutetaankin, mutta toimien tehokkuudesta tai tehottomuudesta en ole saanut minkäänlaisia tilastotietoja käsiini. Asuntoja Raahessa riittää ja on tyhjilläänkin, mutta samalla vuokrataso on meillä turhan korkealla tasolla.
Vaalipanelisteilta myös kysyttiin, mitä ratkaisuja heillä olisi pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisesti. Vastaukset olivat pääosin käytännön tasolla, mikä on totta kai hyvä asia. Toimiksi ehdotettiin henkilökohtaisen opintopolun räätälöintiä, työkyvyttömien kuntoutusta ja työttömien säännöllisiä terveystarkastuksia sekä työllisyyspalvelujen kohdentamista oikeasti työkykyisiin työnhakijoihin.
Kaikki nämä toimet varmasti edistäisivät työllistymistä, mutta mistä rahat näihin toimiin löydetään? Kun niukkuutta jaetaan, ei voi roppakaupalla tarjota. Toisaalta investoimalla työllisyyspalveluihin ja tehostamalla toimintaa, voisivat ne maksaa itsensä takaisin myöhempinä vuosina ihmisten entistä parempana työllistymisenä.
Myös kuntouttavasta työtoiminnasta käytiin keskustelua. On ollut suunnitelmia siirtää kuntouttava työtoiminta hyvinvointialueilta takaisin kunnille, koska silloin työllisyyspalvelut ja kuntoutus toimisivat tiiviisti saman organisaation alla. Leikkaukset kolmannen sektorin rahoitukseen ovat kuitenkin rokottaneet kuntouttavan työtoiminnan mahdollisuuksia. Mielestäni tällaiset leikkaukset eivät ole olleet lopulta kenenkään etu.
Työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahessa
Suomessa työttömyysaste oli helmikuussa 2025 9,1%, kun Pohjois-Pohjanmaalla lukema oli 12,8% ja Raahessa vieläkin korkeampi, 13%. Pohjois-Pohjanmaan kunnista Raahessa on Oulun ja Kempeleen lisäksi eniten työttömiä työnhakijoita. Myös pitkäaikaistyöttömien määrässä Raahe on Oulun ja Ylivieskan ohella kärkisijoilla, tosin heidän määränsä on kasvanut koko maakunnan alueella.
Hyvä puoli on se, että vaikka Raahen työttömyystilanne on maakunnan heikoimpia, tilanteeseen on myös herätty. Pohjois-Pohjanmaalla juuri Raahessa on korkein aktivointiaste. Aktivointiasteella tarkoitetaan aktiivisten työvoimapoliittisten palvelujen piirissä olevien prosenttiosuutta työttömien työnhakijoiden ja palvelujen piirissä olevasta summasta. Näitä palveluita ovat muun muassa palkkatuella työllistetyt, työkokeilussa olevat, työvoimakoulutuksessa olevat jne.
Työllisyysalueen vastuukuntana meillä Raahessa on nyt tuhannen taalan paikka kehittää työllisyyspalvelujamme niin, että seutukuntamme työttömät työllistyisivät entistä paremmin. Kaikki ei ole omissa käsissämme, mutta uusien käytäntöjen avulla sekä yritysten ja koulutuksen vuoropuhelulla voimme tätä edistää.
Lisää kommentti
Kommentit