Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin täysistunnossa yhtenä aiheena käsittelimme kodittomuutta. Tämä kodittomuus näkyi konkreettisesti myös Strasbourgin kaupungissa, nimittäin näin miehen koiransa kanssa kerjäävän polvillaan rukousasennossa sillan vieressä ja iäkkään naisen kerjäävän ostoskeskuksen oven edessä. Seurasin näitä molempia hetken aikaa, etenkin tätä miestä.
Koko seuraamani ajan mies pysyi samassa asennossa, pää alas ja kädet ojennettuna ylös pahvimuki kädessä. Koiralle miehen kerjääminen oli selvästi tuttua, se ei hievahtanutkaan paikaltaan koko aikana. Näky oli todella surullinen. Miehen pään asento kuvasti häpeää ja ylös ojennetut kädet suorastaan huusivat apua. Ihmiset kulkivat ohi luomatta katsettakaan mieheen, kuin tätä ei olisi ollut olemassakaan.
Kuva miehestä, josta kerron. Hetken kuluttua kuvan ottamisesta mies nosti kätensä ylös, jotta pahvimuki olisi paremmin ihmisten ulottuvilla.
Meidän omassa Suomessamme kerjäläisiä ei juurikaan näe kuin ehkä etelän suurissa kaupungeissa, mutta kodittomuutta on kaikkialla. Monissa muissa Euroopan maissa äärimmäinen köyhyys ja kodittomuus on kuitenkin suuri ongelma ja kodittomien määrä on viime vuosina peräti kaksinkertaistunut. Tarkkaa kodittomien määrää on silti vaikea tietää, koska tilastoja ei ole ja kodittomuutta on niin montaa muotoa. Vaikka sitä kiinteää kotiosoitetta ei olisi, monilla on kuitenkin katto pään päällä. Ainakin väliaikaisesti.
Etelä-Euroopassa kodittomuus on lisääntynyt esimerkiksi airbnb-toiminnan vuoksi. Kun turisteilta voi periä korkeita vuokria, niin myös tehdään. Siitä seuraa se, että asuntoja on vähän ja paikallistenkin vuokrataso nousee pilviin. Kun siihen lisätään matalat palkat ja heikot sosiaalietuudet, on kodittomuuden riski suuri yhä useammalle. Siispä miettikää tätäkin, kun haluatte seuraavan kerran lomalle sinne Kanarialle tai Espanjan aurinkorannikolle ja harkitsette airbnb-asunnon vuokraamista.
Kongressissa Euroopan neuvoston kehityspankin sosiaalisesta kehitysstrategiasta vastaava varapääjohtaja Böhmer korosti, että asunnottomuuden seurausten kustannukset ovat paljon suuremmat kuin investoinnit, joita tarvitaan asumisen takaamiseksi kaikille. Tähän kuitenkin tarvitaan poliittista tahtoa ja käytännön toimia.
Hän myös puhua Housing first -strategiasta, joka lähtee siitä ajatuksesta, että kaikista ensimmäiseksi ihmisille tarjotaan asunto ja vasta sen jälkeen puututaan muihin ongelmiin, kuten työllisyyteen sekä huume- ja alkoholiriippuvuuteen. Se toimii myös Suomessa, mutta on saanut mielestäni aivan liian vähän näkyvyyttä maassamme. Suosittelen jokaista poliittista päättäjää tutustumaan aiheeseen.
Vaikuttaa siltä, että poliitikot vaikenevat mielellään kodittomuusongelmasta. Kaikki tietävät, että sitä on, mutta sen korjaamisen eteen ei nähdä riittävästi vaivaa. Se on yhteiskunnallinen sosiaalinen ja taloudellinen ongelma, mutta kaikkein suurinta hätää se aiheuttaa kodittomille itselleen. Kannattaa muistaa, että kodittomuus ei koske vain aikuisia. Kodittomina on myös lapsia. Voi vain kuvitella, millaiset elämän eväät kodittomuus antaa heille.
Aiheesta myös video.
Lisää kommentti
Kommentit