Viisikymmentäkahdeksan ihmisoikeus- ja journalistijärjestöä sekä kansalaisyhteiskunnan toimijaa lähetti toukokuussa avoimen kirjeen Euroopan komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle António Costalle. Kirjeessä tuotiin esille huoli Turkin demokratian rapautumisesta, oikeusvaltioperiaatteen heikkenemisestä ja laajamittaisista ihmisoikeusloukkauksista. Turkin hallitus on muun muassa kiristänyt otettaan poliittisesta oppositiosta ja toisinajattelijoista.
Ekrem Imamoğlu
Istanbulin pormestari Ekrem Imamoğlu erotettiin virastaan ja hänen yliopistotutkintonsa mitätöitiin. Hänet pidätettiin samana päivänä, kun hänet valittiin puolueensa presidenttiehdokkaaksi. Kymmeniä virkamiehiä ja kaksi muuta pormestaria on myös pidätetty hänen jälkeensä. Hyökkäykset koskevat laajasti toimittajia, kurdipoliitikkoja, kansalais- ja ihmisoikeusaktivisteja sekä lakimiehiä. Hallitus on käyttänyt terrorismin vastaista lainsäädäntöä laajasti hyväkseen, laatinut tekaistuja syytteitä ja antanut pidätysmääräyksiä ilman uskottavia perusteita.
Imamoğlun pidätys on käynnistänyt Turkin suurimmat mielenosoitukset yli kymmeneen vuoteen. Sadat tuhannet ihmiset ovat protestoineet pääosin rauhanomaisesti, mutta poliisi on käyttänyt mielenosoitusten hajottamiseksi kyynelkaasua, vesitykkejä, kumiluoteja ja tainnutuskranaatteja. Lukuisia mielenosoittajia on pidätetty ja kohdeltu epäinhimillisesti. Lisäksi median ja asianajajien toimintaa on rajoitettu. Toimittajia on painostettu vaikenemaan ja heidän pääsyään sosiaaliseen mediaan on estetty. Istanbulin asianajajaliiton hallitus erotettiin sen vaatiessa tutkintaa kahden kurditoimittajan surmasta Pohjois-Syyriassa.
Enes Hocaoğulları
Turkkilainen 23-vuotias ihmisoikeus- ja LGBTI+-aktivisti Enes Hocaoğulları vangittiin Ankarassa elokuun alussa. Häntä syytetään muun muassa "vihan ja vihamielisyyden lietsomisesta" ja "Turkin kansakunnan loukkaamisesta".
Hocaoğulları piti 27. maaliskuuta 2025 Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin täysistunnossa puheen, jossa hän kuvasi poliisin väkivaltaa mielenosoittajia kohtaan Turkissa ja vaati kansainvälistä yhteisöä puuttumaan maan ihmisoikeusloukkauksiin. Puhe levisi laajasti sosiaalisessa mediassa, minkä jälkeen hän joutui hallitusta tukevan median mustamaalauskampanjan kohteeksi.
Euroopan neuvoston jäsenenä Turkilla on velvollisuus noudattaa Euroopan ihmisoikeussopimusta ja turvata kansalaistensa sananvapaus. Hocaoğulların pidätys on räikeä rikkomus näitä velvoitteita vastaan.
Tuleeko autoritäärisyydestä uusi normaali?
Mitä tästä kaikesta itse ajattelen? Ensinnäkin Suomessa tapaus ei ole saanut juurikaan huomiota. Ainoastaan SDP:n europarlamentaarikko Mia Kumpula-Natri ja kansanedustaja Jani Kokko, joka toimii kunta- ja aluehallintokongressin kuntakamarin varapresidenttinä, ovat ottaneet Enesin pidätykseen kantaa. Hallituspuolueet ja muut oppositiopuolueet ovat pysyneet visusti vaiti. Sen sijaan monet eurooppalaiset ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestöt ovat pyrkineet nostamaan Turkin tilannetta esille. Useiden kongressin täysistuntojen ja monitorointikomiteoiden kokousten jälkeen minulle on käynyt selväksi, että demokratian tila Turkissa on heikentynyt nopeasti. Valitettavasti se ole myöskään ainoa maa tällä tiellä.
Enes Hocaoğulların tausta herättää erityistä huolta hänen turvallisuudestaan vankilassa. Sain kunnian kuulla hänen puheensa paikan päällä kongressin täysistunnossa maaliskuussa. Juuri sen puheen, joka mitä ilmeisimmin johti hänen pidätykseensä. Hänestä välittyi kuva lahjakkaasta poliitikosta, jolla on paitsi rohkeutta myös taito saada kokeneemmatkin poliitikot kuuntelemaan. Toivon todella, että hänelle avautuu tulevaisuudessa mahdollisuus jatkaa uraansa ja hänet vapautetaan välittömästi. Ikäväkseni kuitenkin kuulin eilen, että hänen pidätystään on jatkettu.
Vaikka Turkki ja Turkin kansalaisten tilanne tuntuu kovin kaukaiselta meidän suomalaisten mielestä, niin kannattaa miettiä seuraavaa: Mitä useammalle maalle sallimme ihmisoikeuksien ja demokratian rapauttamisen, tilanteeseen millään tavalla reagoimatta, sitä useamman valtion hallinto käyttää tilaisuutta hyväkseen ja siirtyy kohti autoritäärisyyttä. Uskokaa tai älkää, tämä muutos etenee jo Euroopassakin. Jos hyväksymme tämän nyt, siitä tulee ennen pitkää uusi normaali. Emme kai halua sitä?
Lisää kommentti
Kommentit